Vuonna 2013 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun WWF:n öljyntorjuntajoukkojen toiminta sai alkunsa. Tuona aikana jo noin 6 500 suomalaista vapaaehtoista on liittynyt öljyntorjujiksi.
Kuinka oletettavaa on, että öljyonnettomuus tapahtuisi aivan pääkaupunkimme edustalla, Suomenlahden rannikolla? Ennusteita on vaikea tehdä, mutta todennäköisyyksiä voidaan tarkastella tilastojen valossa. Erityisesti Venäjän öljysatamien valmistuttua öljy- ja rahtikuljetusten määrä on kasvanut rajusti Itämerellä sitten 1990-luvun. Viime vuonna Suomenlahdella kuljetettiin yksistään noin 160 miljoonaa tonnia öljyä, kun vuonna 2000 määrä oli vielä 80 miljoonaa tonnia.
– Itämeren liikenne on ruuhkaista, joten vaaratilanteita voi syntyä minä hetkenä hyvänsä: esimerkiksi Suomenlahdella itä-länsi-liikenteen väylillä vaikuttavat öljy- ja rahtialukset, kun taas Helsinki – Tallinna välillä liikennöivät pohjois – etelä-suuntaiset matkustaja-alukset, kertoo WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Kokemus kartutti tietotaitoa
Maailmalla vapaaehtoisia on käytetty useammassa öljyonnettomuudessa, ja Suomessa yhtenä vahvana öljyntorjuntajoukkojen perustamisen liikkeellepanevana voimana toimi Espanjan rannikolla vuonna 2002 sattunut öljytankkeri Prestigen onnettomuus.
Suuronnettomuuden seuraukset olivat tuolloin lohduttomat: 3 000 kilometriä rantaviivaa öljyyntyi ja jopa 300 000 merilintua menehtyi. Tuhansia paikallisia ihmisiä ja vapaaehtoisia ympäri maailmaa saapui pian auttamistyöhön.
– Tuolloin huomattiin, että ilman asianmukaista koulutusta vapaaehtoiset toimivat auttaessaan usein väärin ja saattoivat aiheuttaa jopa enemmän tuhoa kuin hyötyä, sekä ympäristölle että omalle terveydelle. Ajattelimme, että jos vastaava onnettomuus tapahtuisi esimerkiksi Suomenlahdella, haluamme olla valmiina ja tarjota viranomaisille organisoidun joukon, jolla on toimiva rakenne ja tietoa siitä, miten toimia vastaavanlaisessa ympäristössä, Ryan valaisee.
Lue myös: Suomessa öljyntorjunta on hyvissä kantimissa
WWF järjestää kaikille halukkaille suomalaisille öljyntorjunnan peruskursseja, joissa käydään läpi muun muassa öljyonnettomuuksien riskejä ja ympäristövaikutuksia sekä käytännön asioita, kuten työturvallisuutta ja öljyisellä alueella liikkumista. Osallistumalla koulutukseen liittyy automaattisesti vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin.
Miten pääsen mukaan öljyntorjuntajoukkoihin?
Vanessa Ryan listasi infopaketin siitä, mitä öljyntorjuntajoukkoihin ilmoittautuminen pitää sisällään ja miten tavallinen kansalainen voi toimia öljyonnettomuuden sattuessa.
• Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua kuka tahansa 18–69-vuotias
• WWF kerää rekisterin joukkoihin ilmoittautuneista ja mahdollinen hälytys onnettomuuspaikalle tapahtuu listan perusteella
• Liittyminen öljyntorjuntajoukkoihin ei edellytä osallistumaan koulutuksiin tai olemaan aktiivinen
• Liittyminen on maksutonta ja koulutukset ilmaisia
• Toiminta tapahtuu pääsiassa pääkaupunkiseudulla, mutta koulutuksia järjestetään ajoittain myös muilla rannikko- ja sisävesialueilla
Miten toimin, jos öljyonnettomuus tapahtuu?
Älä lähde omin päin rannalle tai muualle tekemään puhdistustyötä – tähän tarvitaan aina oikeanlaiset suojavarusteet ja terveyden sekä ympäristön kannalta turvalliset toimintatavat.
Jos et ole vielä öljyonnettomuuden sattuessa liittynyt joukkoihin, öljyntorjuntajoukoissa toimii ryhmän- ja joukkojenjohtajakoulutuksen käyneitä henkilöitä, jotka pystyvät ohjaamaan myös noviiseja onnettomuuden sattuessa.
