Päästöjä tulee ohjata ensisijaisesti taloudellisilla ohjauskeinoilla, jotka kirittävät päästövähennyksiä kustannustehokkaasti.
IIlmastokriisin torjunta näyttää aiempaa mahdollisemmalta, kun maailman suurin päästöjen tuottaja Kiina aiemmin syksyllä ilmoitti vuoden 2060 hiilineutraaliustavoitteestaan. Kiina on nyt vihdoin EU:n kanssa samalla sivulla, ja myös Yhdysvaltojen odotetaan ilmoittavan omasta tavoitteestaan ensi tilassa.
– Bidenin hallinto asettanee nettonollatavoitteen vuodelle 2050. Tämän jälkeen noin 60 % maailman päästöistä olisi nettonollatavoitteen alla, Sitran johtava asiantuntija Outi Haanperä sanoo.
Haanperä puhuu suurten kokonaisuuksien tärkeydestä: päästövähennyksiä tarvitaan nimenomaan EU:n tasolla ja globaalisti ja vielä erittäin ripeällä tahdilla.
– Päästövähennyksistä puhuttaessa on isossa kuvassa olennaista ensin saada sähköntuotanto päästöttömäksi. Sen avulla päästövähennyksiä voidaan tehdä myös muilla sektoreilla, kuten liikenteessä.
Suomen kilpailukyvyn kannalta on ehdotonta, että olemme tässä murroksessa eturintamassa, emme vain sopeutujan roolissa.
Energiajärjestelmän tulevaisuutta tarkasteltaessa asiantuntija nostaa merkittävään rooliin energiatehokkuuden, sillä tulevaisuudessa varsinkin sähkönkulutus kasvaa merkittävästi.
– Kaikkein halvinta energiaa on säästetty energia, Haanperä toteaa.
Murros synnyttää uusia työpaikkoja
Käynnissä oleva energiamurros – päästöttömien energiamuotojen ja kiertotalouden edistäminen – luo tulevaisuudessa myös uusia työpaikkoja.
– Suomen kilpailukyvyn kannalta on ehdotonta, että olemme tässä murroksessa eturintamassa, emme vain sopeutujan roolissa, Haanperä painottaa.
Haanperän mukaan energiamurrokseen liittyvien taloudellisten hyötyjen jakaminen laajasti yhteiskunnassa on ensiarvoisen tärkeää.
– On selvää, ettei kaikki voi säilyä murroksessa ennallaan. Meidän on jatkossa pyrittävä luomaan koulutuksen ja muiden instrumenttien avulla uusia elinkeinoja ja uutta yrittäjyyttä vanhojen tilalle.
