Kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö näkee Suomen yhtenä kärkimaana veden laadun mittaroinnissa, veden puhdistamisessa, biologisissa ja kemiallisissa käsittelyissä sekä puhdistuslaitosten rakentamisessa.
Iso osa suomalaisesta vesialan osaajista toimii ympäristöhallinnossa, ilmatieteenlaitoksella ja Suomen ympäristökeskuksessa, jolloin rajapinta suomalaiseen yrityselämään on tiivis. Merkittävät vesialan mittarointia ja puhdistusta kehittävät yritykset tarvitsevat vahvaa tutkimuspohjaa. Viime vuosina koulutuspuolella vesi- ja ympäristöalan koulutusohjelmat ovat olleet kuitenkin tiukoilla korkeakoulutusta rokottavien leikkausten johdosta.
– Koulutusleikkauksissa ollaan tultu tien päähän ja nyt pitää kääntää suuntaa, älähtää Niinistö.
– Kansainvälisessä vertailussa veden laadun arviointi ja systeemitason hallintaan ja monitorointiin liittyvä osaaminen on kuitenkin edelleen maailman huippua. Verrattuna siihen, kuinka monissa muissa maissa veden laadun arviointia, kokonaisuuden hallintaa toteutetaan tai sitä, kuinka veden hyvä tila saadaan palautettua, on osaamisemme Suomessa erittäin korkeatasoista. Tästä hyötyvät myös yrityksemme.
Vesialan osaamiselle on kysyntää vientimarkkinoilla – jos sitä osataan hyödyntää
Hyvin merkittävä osa maailman valtioista tulee kärsimään akuutista puhtaan veden pulasta tai veden laadun mittavasta heikentymisestä lähimpinä vuosikymmeninä.
– Maailmalla tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän veden puhdistamiseen, laadun arviointiin ja monitorointiin liittyvää osaamista. Siksi on tärkeää ymmärtää, että koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän sen sijaan, että tuudittaudutaan nykyiseen vesialan osaamisen ja teknologian tasoon, muistuttaa Niinistö.
Kysyntä osaamiselle kasvaa siis koko ajan. Niinistö mainitsee esimerkkinä Kiinan, jossa puhdas vesi on vaarassa loppua muutaman vuosikymmenen kuluessa maatalouden ja teollisuuden aiheuttamien maaperän ja vesistöjen pilaantumisen vuoksi. Kiinassa onkin alettu panostaa reilusti puhdistamiseen liittyvään osaamiseen, ja näkymät miljardien eurojen viennille siinä olisivat erittäin hyvät, jos Suomi osaa sitä hyödyntää.
Hankkeet ovat niin mittavia, että tarvitaan valtion, Tekesin ja yritysten yhteistyötä. Pienen, yksittäisen yrityksen myynnillä ei todellisille isoille markkinoille päästä, kun asiakkaat ostavat laajoja vesien hallintaan liittyviä kokonaisuuksia. Niinistö näkeekin muun muassa Tekesin roolin vahvistamiselle tarvetta.
– Näin voidaan saada pieniä toimijoita yhteisiin pilottihankkeisiin, jolloin on paremmat mahdollisuudet laajentua. Verkostoitumista tarvitaan myös riskinkannossa, hän muistuttaa.
Pietarin jätevesipuhdistamo on ollut suomalaiselle teknologialle merkittävä referenssilaitos ja edistänyt vientiä huomattavasti muun muassa Venäjälle ja Aasiaan. Itämeren ja kunnallisten jätevesipuhdistamoiden panostukset ovat tärkeitä referenssejä uudelle teknologialle. Omissa jätevedenpuhdistamoissa fosforin poistamisessa on saatu hyviä tuloksia, mutta erityisesti typen osalta on vielä puutteita. Siinä ollaan jäljessä Pietarin jäteveden puhdistamon saavuttamaan tasoon verrattuna.
– Kotimaassa tulisi ottaa suomalaista uutta teknologiaa käyttöön ja puhdistaa Itämerta. Näin saadaan samalla kotimaiselle osaamiselle kotimarkkinoita ja kasvua, jolloin myös vientinäkymät ovat mahdollisia, Niinistö toteaa vakuuttavasti.
