Skip to main content
Etusivu » Itämeri » Itämeren suojelu tuo kestävää taloudellista hyvinvointia
Itämeren suojelu

Itämeren suojelu tuo kestävää taloudellista hyvinvointia

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia (vas.) ja näyttelijä, lohiaktivisti Jasper Pääkkönen. Kuva: Julius Konttinen

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia ja näyttelijä, lohiaktivisti Jasper Pääkkönen vaativat suomalaiselta ympäristöpolitiikalta kunnianhimoa ja konkreettisia toimia Itämeren hyväksi.

– Suomen suurin vetovoimatekijä voisi olla – ja sen tulisi olla – puhdas luonto, he toteavat.

Vartia ja Pääkkönen hengähtävät kiireen keskellä ja nauttivat auringosta tähyillen horisonttiin Löyly-saunamaailman terassilta. Kesäisen päivän kauneus ei kuitenkaan hälvennä huolta ympäristön tilasta.

– Hyvä tahto ei riitä parantamaan maailmaa, vaan tarvitaan pelisääntöjä, Vartia sanoo, ja jatkaa:

– Päättäjien on huolehdittava siitä, että ympäristönsuojelu on taloudellisesti kannattavaa. Haitallisia toimia on verotettava tai ne on tarvittaessa kiellettävä. Ympäristöystävällisen vaihtoehdon on oltava edullisempi.

WWF:n vuonna 2013 teettämän raportin mukaan Itämeren tilanteen myönteinen kehitys toisi jopa 550 000 uutta työpaikkaa ja 32 miljardin euron talousvaikutukset alueen maille vuoteen 2030 mennessä.

– Keskustelun on siirryttävä siihen, miten paljon kestävä talous voi synnyttää hyvinvointia. Meillä suomalaisilla on olemassa kaikki tietotaito ja teknologiset resurssit, joilla voimme pitää huolta ympäristöstä, jos vain tarvittavat päätökset osataan tehdä, sanoo Vartia.

Uhanalaisten kalakantojen suojelu tärkeää

Intohimoisena kalamiehenä tunnettu Pääkkönen hämmästelee sitä, miten Itämeren suojelussa unohdetaan uhanalaiset kalakannat.

– Kalastus sen monissa muodoissa on jopa 1,7 miljoonan suomalaisen harrastus. Kalastusharrastus loppuu aika nopeasti, jos kaloja ei ole, Pääkkönen huomauttaa.

Pääkkönen haluaa vesivoimarakentajat osaltaan vastuuseen kalakantojen ja vesistöjen heikosta tilasta.

– Itämereen laskevat joet padottiin tietoisena siitä, että rakentamatta kalateitä Itämeren lohikanta tuhoutuu. Suomessa oli ennen 30 vapaana virtaavaa lohijokea, nyt niitä on käytännössä puolitoista. Patoaminen on tuhonnut kokonaisen kalastuskulttuurin ja -elämäntavan. Mielestäni vesilaki on avattava ja tuhojen aiheuttajat velvoitettava korvaamaan vahingoista edes pieni osa.

Pääkkönen ihmettelee myös sitä, että Suomessa saa kuka tahansa vetää verkot vesille.

– Verkko ei valikoi saalistaan, vaan tappaa esimerkiksi Itämeren meritaimenia, jotka ovat uhanalaisempia kuin saimaannorppa. Verkkokalastusta tulisikin rajoittaa entisestään.

Lue myös: Ilmastonmuutos uhkaa itämerennorppaa

Kuva: Julius Konttinen

Jokainen meistä voi vaikuttaa

Vastuullisesti tuotettua Löylyn lohikeittoa nauttiessaan ystävykset toteavat, että arkisillakin valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia.

– Kalatiskilla tehtävillä päätöksillä on todella suuri merkitys, ja kuluttaja voi vaikuttaa asioihin. Osa kauppaketjuista on jo tehnyt vastuullisen päätöksen ja lopettanut uhanalaisten kalojen myymisen.

Vartia ja Pääkkönen toivovat, että ympäristövaikutus otetaan kaikessa huomioon.

– Meillä on yltäkylläinen maailma, mutta mikään ei ole minkään arvoista, jos ympäristö tuhoutuu, Vartia toteaa.

Maailmalla paljon matkaava Pääkkönen näkee valtavan taloudellisen potentiaalin suomalaisessa puhtaassa luonnossa.

– Suomen pitäisi olla ilmiselvä suunnannäyttäjä puhtaan luonnon ja varsinkin siihen liittyvän matkailun edelläkävijänä.

Valitse vastuullisesti pyydettyä kalaa: wwf.fi/kalaopas

Next article