Aurinkopaneelien asennukseen vaadittavien rakennuslupien poistaminen sekä virtuaalisen energianmittauksen toteuttaminen edistäisivät aurinkoenergiaa ilman kustannuksia.
Lappeenrannan yliopiston professori Jero Ahola näkee, että aurinkoenergiaa pitäisi ensisijaisesti pyrkiä edistämään sellaisilla keinoilla, joihin ei kulu veronmaksajien rahaa.
– Esimerkiksi kaikki kunnat voisivat vapauttaa aurinkopaneeliasennukset ilmoitusmenettelystä ja toimenpideluvista. Lisäksi yksityisille kuluttajille sähköenergian kulutuksen mittaus pitäisi muuttaa tuntitasolla mitattavaksi.
Asunto-osakeyhtiöt ovat käytännössä – ainakin vielä – aurinkoenergian asentamisen ulkopuolella. Tämän perustana on Aholan mukaan energian käytön mittaukseen liittyvä ongelma:
– Kun aurinkopaneelit asennetaan taloyhtiöön, niiden tuottama aurinkoenergia on talon itsensä investoimaa, ja tuottetu sähkö menee yhtiöön kuuluvan asunnon käyttöön. Kuitenkin energian kulutusta mitataan jokaisessa asunnossa verkkoyhtiön sähkömittarilla. Kun aurinkosähkö kulkee verkkoyhtiön mittarin läpi, tuleekin siitä verkosta ostettua sähköä, ja kuluttaja maksaa siitä myös sähkönsiirtokulut sekä verot, hän kertoo.
– Tämä on iso ongelma. Kuluttajan näkökulmasta hän maksaa itse tuotetun sähkön siirtoon liittyvät kustannukset ja vielä verot päälle. Tämä voitaisiin järjestää sujuvammaksi virtuaalimittauksella. Käytännössä sähköverkkoyhtiö hoitaisi virtuaalimittauksen ja vähentäisi omassa tietokannassaan itse tuotetun ja käytetyn energian talouden kokonaiskulutuksesta, Ahola selvittää.
– Kuntien ja valtion tulisi nykyistä määrätietoisemmin panostaa aurinkoenergiatuotannon kasvuun.
Virtuaalimittauksien kokeiluja, joilla saadaan korjattua yksittäisen kuluttajan mittausongelmat, on jo menossa.
Tällä hetkellä maatalouden ja yhteisöjen investoinnille aurinkosähköön on jo olemassa tukijärjestelmiä, mutta yksittäiset kuluttajat ja taloyhtiöt ovat investointitukien ulkopuolella. Kuluttajille voitaisiinkin Aholan mukaan lanseerata esimerkiksi verovähennykseen perustuva netotus, jos asennuksia tosissaan halutaan kiihdyttää. Vastaava toimintamalli on käytössä Ruotsissakin.
Pienen alan on vaikea olla vahva
Suomessa aurinkoenergian ala on vielä hyvin pieni verrattuna vaikkapa läheisiin naapureihimme Ruotsiin ja Tanskaan puhumattakaan Iso-Britanniasta tai Saksasta.
– Kuntien ja valtion tulisi nykyistä määrätietoisemmin panostaa aurinkoenergiatuotannon kasvuun. Olisi järkevää investoida esimerkiksi kuntien julkisten ja päiväaikaan toimivien rakennusten, kuten sairaaloiden, uimahallien, kirjastojen ja päiväkotien sekä koulujen, varustamiseen talouden ja ympäristön kannalta kannattavilla aurinkopaneeleilla, sanoo Ahola.
– Nyt suomalaisten aurinkopaneelikomponenttien kysyntä ulkomaisilla markkinoilla on huomattavasti suurempi kuin kotimainen aurinkosähkömarkkina. On hyvä, että vienti vetää, mutta alaa tulisi kasvattaa kotimarkkinoillakin, jolloin saisimme vietyä viestiä eteenpäin aurinkoenergian potentiaalista niihinkin suuntiin, joissa vastusta on vielä paljon.
Hän näkee aurinkoenergian kuitenkin yleistyvän Suomessa hyvää vauhtia. Iso syy tähän on, että aurinkosähköjärjestelmien kustannukset ovat laskeneet viime aikoina paljon.
– Meillä myös löytyy paljon taloudellisesti järkeviä investointikohteita, mikä lisää jatkossa kotimarkkinoita.
Lue myös: Suomessa erinomaiset olosuhteet aurinkoenergian hyödyntämiseen
