Akkujätteen määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Paristot ja akut synnyttiväti Suomessa jätettä 500 tonnia vuonna 2015.
Sähköautot muuttavat tilannetta entisestään, ja akkujätteen määrän odotetaan lisääntyvän moninkertaiseksi lähitulevaisuudessa. Käyttöelektroniikassa puhelimet ja tietokoneet tuottavat nyt suurimmat jätekuormat lyhyen käyttöikänsä vuoksi. Elektroniikasta eroteltavien aineiden läpimurto on tuloillaan. Litiumioniakkujen käyttö elektroniikassa on perusteltua niiden käyttöominaisuuksien vuoksi: sähkökapasiteetin, keveyden ja tehokkuuden ansiosta.
Sähköautot tarvitsevat puhdasta litiumia
Sähköautojen tulo markkinoille muuttaa litiumin talteenottoa. Ennusteiden mukaan litiumin tarve voi jopa nelinkertaistua vuosina 2011–2025.
– Yhdessä sähköautossa on lähes 100 kilon akkumassa. Akusta on sen elinkaarensa lopussa eroteltavissa arvokkaita metalleja kuten koboltti, nikkeli, kupari ja litium. Yleisesti näiden uusiokäyttöaste on vielä alhainen puuttuvan tekniikan ja osaamisen vuoksi, tutkijatohtori Sami Virolainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo.
– Yleisesti litiumin saanti ei välttämättä ole este, mutta paikallisesti ja hetkellisesti kysynnän kasvaessa sen saatavuus voi tulla esteeksi, Virolainen arvioi.
Neste-neste uuttomenetelmällä metallit talteen
Lappeenrannan tekninen yliopisto on edelläkävijä elektroniikkajätteen talteenoton tutkimuksessa. Sami Virolaisen johtama tutkijaryhmä on erottanut akkujätteestä tuloksellisesti 99,6 – 99,9 prosenttisen puhtaita kobolttia, nikkeliä ja litiumia, 99,7 prosenttisen puhdasta nikkeliä ja 99,9 prosenttisen puhdasta litiumia.
– Puhtausaste on oltava todella korkea uusiokäyttöön tulevalle metallille. Esimerkiksi litiumin puhtauden on oltava 99,9 prosenttia, jotta se kelpuutetaan akkukemikaaliksi, alle 99,6 prosenttinen on käyttökelvotonta, Virolainen tarkentaa.
Elektroniikan kierrätyksessä bisnesrako
Elektroniikkajätteen kierrätystä nostetaan uusilla tehokkaammilla prosesseilla, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta elektroniikan kierrätys saadaan riittävän tehokkaaksi. Virolaisen mukaan kaksi keskeistä asiaa on vielä puolitiessä. Logistiikka eli kierrätysjärjestelmä, miten kerätään, mihin kuljetetaan purettavaksi ja jatkojalostettavaksi kustannustehokkaasti. Toinen on kustannustehokkaiden prosessien suunnittelu ja niihin tarvittava tietotaito. Tähän tarvitaan kone- ja kemiantekniikan osaamista, jotta mekaaniset ja pyro- ja hydrometallurgiset metallien erotustekniikat saadaan yhdistettyä tehokkaaksi kokonaisprosessiksi.
Akkuser on Suomen ainoa koko maan akku- ja paristojätteiden kierrätyslaitos, josta materiaali siirtyy jatkojalostukseen.
Tieteentekijöiden ja yritysten yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan, ja metallinkierrätyksessä on tilausta bisnekselle etenkin Euroopassa, missä on tunnetusti vähän primäärejä luonnonvaroja.
