Itämeren ympärillä on isoja yhdyskuntia, joissa jätevesien puhdistus ei ole lähelläkään hyväksyttävää tasoa. Mereen päätyvät ja siellä jo olevat ravinteet johtavat Itämeren rehevöitymiseen, mikä on sen huonon tilan suurin ongelma.
Projektikoordinaattori Kaisa Riiko on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää kotieläin- ja kasviviljelytilojen välistä yhteistyötä ravinteiden hyödyntämiseksi. Näin ylimääräiset lantaravinteet kierrätetään hyötykäyttöön.
– Tuotantorakenne on sellainen, että ravinteiden kierrätys ei toimi elinkeinon sisällä. On esimerkiksi syntynyt suuria kotieläinkeskittymiä, jotka käyttävät muun muassa soijaa rehuna, jolloin ravinteiden luonnollinen kierto kotieläintilalta lähiympäristön pelloille ei toimi, toteaa Riiko.
Euroopan alueella on tehty lukuisia selvityksiä kotieläintuotannon keskittymistä, peltomaan fosfori- ja pohjaveden nitraattipitoisuuksista. Niiden mukaan alueilla, joilla kotieläintuotanto on suurta, on ongelmia pohjaveden laadussa, ja myös fosforipitoisuudet ovat suuria.
– Myös Suomessa on vastaavanlaisia alueita, mutta pienemmässä koossa. Erityisesti Saaristomeren alue on herkkää eli sama ongelma toistuu Itämeren ympärillä, kertoo Riiko.
Fosforin osalta tulee huomioida sekä pellon fosforitila että sadon mukana poistuvan fosforin määrä. Useilla alueilla sekä Suomessa että Euroopassa on vuosia jatkunut ylijäämäinen fosforilannoitus, jolloin peltomaan fosforipitoisuudet ovat nousseet korkeiksi. Toisaalta sekä Suomessa että Euroopassa on alhaisen fosforipitoisuuden alueita ja peltolohkoja, joilla lisäksi ei käytetä fosforia edes sadon mukana poistuvaa määrää.
– Maataloustuotannon kestävyyden kannalta tällöin on tärkeää täydentää peltoa fosforipitoisella lannoitteella niillä alueilla, joissa peltojen fosforitila on alhainen. Lyhyellä tähtäimellä fosforin alhainen pitoisuus ei välttämättä näy sadossa, mutta jatkuessaan se alkaa haitata sadon muodostumista.
Viime vuosina on havahduttu tilanteeseen ja tarve kestävän maatalouden edistämiseksi on tunnistettu. Fosforin on ymmärretty olevan rajallinen resurssi, ja EU onkin lisännyt sen kriittisten raaka-aineiden listalle. Myös ravinteiden kierrätykseen on alettu kiinnittää huomiota.
– Ympäristökorvausjärjestelmässämme on lannoitusrajoituksia, jotka pyrkivät ohjaamaan lannoittamista niin, että fosforia käytettäisiin enemmän siellä, missä pitoisuus on alhainen. Kestävä maatalous tarkoittaa monilla alueilla juuri sitä, että ravinteita pitää käyttää nykyistä tehokkaammin, painottaa Riiko.
Sekä Suomessa että Euroopassa on parhaillaan biotalouden ja cleantechin voimakas kehitys menossa. Syntyy paljon teknologiaa, jolla voidaan erottaa ravinteita lannasta ja kierrätysraaka-aineista ja jalostaa ne helpommin lannoitteena kierrätettävään ja käytettävään muotoon.
– Kehitystyössä on nyt ennennäkemätöntä ponnistusta ja pyritään todella etsimään ratkaisua. Näin paljon huomiota ei ole ennen kiinnitetty tähän asiaan, iloitsee Riiko.
