Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden teettämän selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa paljon tavoiteltua vähemmän. Tilanteen parantamiseksi tulisi lisätä erityisesti tuotantoeläinten lannan prosessointia kierrätyslannoitteiksi.
Ravinteiden kierrätyksellä viitataan erilaisten ravinnerikkaiden jäte- ja sivuvirtamassojen hyödyntämiseen. Suurin hyödyntämispotentiaali on kotieläinten lannassa.
– Tämän lisäksi esimerkiksi biojätteet ja yhdyskuntajätevesilietteet sekä metsäteollisuuden sivuvirrat sisältävät typpeä ja fosforia, joita kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Ravinnekierrätystä voidaan edistää myös tukemalla vaikkapa särkikalojen hyötykäyttöä, SYKE:n erikoistutkija Helena Valve sanoo.
– Periaatteena on ylijäämien muuttaminen resurssiksi niin, että vähennetään kuormitusta ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
Valveen mukaan parantamisen varaa on paljon. Lanta kiertää pelloille lannoitteeksi, mutta ei niin tasaisesti kuin ravinnekierrätyksen ja vesiensuojelun kannalta olisi suotavaa.
– Laskennallisesti lanta voisi hyvin kattaa maamme kasvintuotannon koko fosforitarpeen. Nyt lantaa tai kierrätysravinteita ei monilla alueilla ole saatavilla, kun taas toisilla sitä on liikaa.
Pallo yrityksille ja julkiselle sektorille
Ravinnekierrätyksellä on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä sen avulla voidaan tuottaa lisäarvoa muuten kustannuseränä näyttäytyvistä materiaaleista. Valve toteaa silti, että helppoa tai suoraviivaista bisneksen tekeminen ei ole.
– Julkisen vallan tehtävänä on miettiä, miten maataloudessa voidaan edistää keinolannoitteiden käytön korvaamista kierrätysravinteilla. Kyse on isosta systeemitasoisesta muutoksesta, jonka aikaansaaminen vaatii sekä keppiä että porkkanaa.
Lisäksi Valve muistuttaa, että pallo ei ole vain julkisella sektorilla.
– Muun muassa lannoite- ja elintarviketeollisuuden yritykset sekä bioenergiasektori ovat avainasemassa silloin, kun halutaan parantaa lannan hyödyntämistä sekä kehittää kierrätyslannoitteita.
