Me suomalaiset olemme paljon vartijoita. Myös kestävä kiertotalous voi syntyä vain ihmisten avulla, jotka omaksuvat uusia ratkaisuja kierrätettävien tavaroiden parissa.
Kodeista poisheitettävistä materiaaleista huolehtii maassamme pitkälti kunnat ja kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt.
– Toteutamme yhdessä jäsentemme, kuntien jätelaitosten, kanssa kiertotaloutta kehittämällä entisestään lajittelua ja jätteiden tehokasta keräämistä, innovoimalla uusia jätteiden käsittelyn tapoja ja ohjaamalla jätemateriaaleja kiertoon. Toimimme ihmisten arjessa vastuullisesti, luotettavasti ja hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa, kertoo Suomen Kiertovoima ry KIVO:n toimitusjohtaja Riku Eksymä.
– Nyt haluamme siirtyä kiertotaloutta kiihdyttäviin ratkaisuihin, jotka nojaavat eri tahojen laajaan yhteistyöhön. Tähän meillä on tarjota ainutlaatuinen perusta – yli viiden miljoonan ihmisen kiertovoima. Yhdessä asukkaiden ja edustamiemme kuntien 33 jätelaitoksen kanssa voimme saada vauhtia kiertotalouteen ruohonjuuritasolta alkaen.
Kierrätetty raaka-aine etsii käyttäjäänsä
Kuntien jätelaitokset ovat jo nykyisin kierrätyslaitoksia. Kunnissa panostetaan aktiivisesti jätteiden määrän vähentämiseen sekä tehokkaaseen kierrätykseen ja hyödyntämiseen.
Yhdyskuntajätteen kierrätys perustuu kotitalouksissa lajiteltujen jätteiden keräykseen ja kiertoon ohjaamiseen. Yhdyskuntajätteiden entistä parempi kierrättäminen edellyttää kuitenkin eri toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Asukkaiden ja kuntien jätelaitosten tekemän kierrätystyön lisäksi tarvitaan mukaan toimijoita, jotka kehittävät eri materiaaleille lisää käyttömahdollisuuksia sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät uusioraaka-aineita valmistusprosesseissaan. Uusioraaka-aineiden käyttö vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta.
– Jätelaitoksemme ovat valmiina yhteistyöhön, ja meillä on jo näyttöä teollisista symbiooseista. Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimii alustana kansainvälisestikin noteeratussa Eco3-kiertotalouskeskuksessa. Jyväskylän alueella toimivan Mustankorkea Oy:n laitos puolestaan tuotteistaa jätteitä korkean jalostusasteen lopputuotteiksi biotalouden keskittymässään. Lisää tällaisia syntyy koko ajan, väläyttää Eksymä.
– Mielestämme maahamme tarvitaan lisää toimia, jotka saattavat julkisen ja yksityisen sektorin toimimaan ja toteuttamaan kiertotaloutta yhdessä.
Kunnat haluavat edistää yhteistyötä
Siinä missä ihmiset ovat kiertotalouden perusta, luo lainsäädäntö raamit kiertotalouden toteuttamiseksi. Ei riitä, että kiertotalous julistetaan prioriteetiksi, jos tämä ei näy lainsäädännössä. Esimerkiksi kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä teollisuudessa voidaan hyvinkin edistää myös julkisen vallan toimenpiteillä.
– Jotta voisimme toimia jäsenlaitostemme kanssa rohkeina uudistajina, tulee lainsäädännön mahdollistaa työmme jatkuminen, toteaa Eksymä.
– Eduskunnan käsittelyyn syksynä 2017 tuleva jätelain uudistaminen kuitenkin tähtää roolimme kaventamiseen merkittävästi pienemmäksi kuin muissa EU-maissa. Muutkin eurooppalaiset indikaattorit näyttävät, että lakiesityksen suunta ei ole kiertotalouden kannalta oikea: yhdyskuntajätteen kierrätysasteeltaan Suomea edellä olevissa Ruotsissa, Tanskassa ja Itävallassa on jo nyt Suomea laajempi kuntavastuu. Muualla on nähty, että kiertotalouden harppaukset edellyttävät myös julkista vastuunkantajaa.
Eksymä korostaa, että ainoastaan yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin parhaat puolet voimme täysipainoisesti edistää kiertotaloutta Suomessa.
