Pekka Ripatti
johtaja, Uusiutuva energia, Energiavirasto
Asuminen aikaansaa suurimman osan suomalaisesta hiilijalanjäljestä, mutta nykyaikaisilla ratkaisuilla sitä pystytään pienentämään niin, että osakkaallekin koituu taloudellista hyötyä.
Viimeistään kuluneena syksynä ilmastonmuutos ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat olleet ahkerasti esillä eri medioissa. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on eräs muutoksen avaimista.
– Meillä Suomessa käytetty uusiutuva energia on pääosaltaan metsä- tai puuperäistä, toteaa uusiutuvan energian johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta.
– Sellun sivutuotteena saatava mustalipeä tuottaa poltettuna sähkö- ja lämpöenergiaa. Lisäksi metsäteollisuuden kiinteät sivutuotteet kuten puun kuori, puuaines ja jätepuu ovat energianlähteinä merkittävässä osassa.
Tietoa asiasta on niin paljon, että ilmaston lämpeneminen olisi jo pysäytetty, jos toimittaisi tiedon mukaan.
Metsäperäistä energiaa saadaan myös metsistä kerättävästä, haketukseen menevästä puuaineksesta, joka ei vielä ole varastoinut itseensä hiiltä. Varsinainen runkopuu sen sijaan toimii hiilinieluna. Myös vesivoiman merkitys maassamme on suuri, mutta sen määrä ei juurikaan enää kasva, sillä teknisesti ja taloudellisesti kannattavat vesistöt ovat jo valjastettu energiakäyttöön.
– Muita maassamme käytettyjä uusiutuvia energianlähteitä ovat lämpöpumput, myös maalämpöpumput eli niin sanottu maalämpö, kierrätyspolttoaineet niiltä osin kuin ne ovat biologisia, liikenteen biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinko, luettelee Ripatti.
Myös osakas hyötyy
Hiilijalanjäljen pienentäminen aiheuttaa kuluttajissa jatkuvaa hämmennystä. Mitä voi tehdä ja millä on lopulta merkitystä? Ripatti ei usko pelkän valistuksen voimaan.
– Tietoa asiasta on niin paljon, että ilmaston lämpeneminen olisi jo pysäytetty, jos toimittaisi tiedon mukaan, hän toteaa.
– Merkittävä potentiaali löytyy parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Tekniikkaa ja automaatiota tähän on jo runsaasti, esimerkiksi huoneistojen päivälämpötilaa voidaan vähentää parilla asteella automaattisesti niinä aikoina, kun asunnoissa ei oleskella.
– Myös omaa sähkölaskua saadaan vähennettyä älykkään ohjauksen ja reaaliaikaisen hinnoittelun avulla. Esimerkiksi pesukone voidaan ohjelmoida päälle vasta yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa. Lattialämmitys voidaan kytkeä päälle vasta juuri heräämisen aikaan. Näillä keinoin energian huippukulutus vähenee.
Ripatin mukaan riittäviin tuloksiin päästään vain taloudellisilla ohjauskeinoilla, esimerkiksi veroilla ja määräaikaisilla tuilla.
– Yhdessä ne ohjaisivat valintoja ja niillä olisi laaja vaikutusalue.
Yksilöiden valinnoillakin toki on merkitystä, sillä ne lisäävät yleistä tietoisuutta ja sitä kautta syntyy painostusta poliittisia päätöksentekijöitä kohtaan.
– Kuluttajat ovat itse asiassa jo valmiita tällaisiin muutoksiin. Ilmastonmuutokseen on herätty ja halutaan toimia oikein, vaikka se sitten merkitsisi järeämpiä, taloudellisia ohjauskeinoja, toteaa Ripatti.
