Jyri Seppälä
professori, johtaja, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen ympäristökeskus SYKE
Jotta kuluttaminen olisi ympäristön kannalta kestävämpää, tarvitaan muutoksia sekä ostamiseen että valmistukseen. On valittava vähähiilisiä tuotteita ja palveluita molemmilla puolilla.
– Ilmastohaasteeseen vastaaminen vaatii, että pystytään tuottamaan tuotteita ja palveluita, joilla on luotettavasti mitattu omaan alaansa nähden pienempi hiilijalanjälki, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä.
Asiaa tulee lähestyä kahdesta suunnasta. Tuotteet valmistetaan resurssitehokkaasti ja fiksuilla energiaratkaisuilla, ja tuotteissa on sellaisia elementtejä, jotka pienentävät käytönaikaisia ja -jälkeisiä päästöjä.
Tarvitaan sekä porkkanaa että keppiä. Jos yritykset eivät vapaaehtoisesti mene eteenpäin, tarvitaan lainsäädäntöä, ja tuotestandardit raamittavat pelisäännöstöä.
Resurssien ja energian säästämisen tuomat säästöt eivät yksin riitä; jos halutaan selvä markkinaetu, on erotuttava joukosta. Uusilla ratkaisuilla vaikutetaan tuotteisiin ja palveluihin liittyviin käytönaikaisiin päästöihin, jolloin asiakas voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
– Puhtaammalla teollisuudella on markkinoilla kilpailuetu. Kun yritykset investoivat 2000-luvun alussa ympäristöystävälliseen tekniikkaan, se ei vielä näkynyt useinkaan toivotulla tavalla kysynnässä. Mutta nyt yrityksille, jotka pystyvät luotettavasti osoittamaan, että heillä on tarjota vähäpäästöisempiä tuotteita tai palveluja, on kysyntää. Arvopohja on muuttunut, kuluttajat, kunnat ja asiakasyritykset ovat valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista ja palveluista, Seppälä kertoo.
Tuote- ja tuotannonsuunnittelu ovat avainasemassa
Vähähiilisen tuotantoketjun luomiseen tarvitaan usein veturiyritys, joka haluaa kehittää koko ketjun hiilijalanjälkeä ja vetää alihankkijat mukaansa. Monet isot, kansainväliset, oman tuoteryhmänsä johtavat yritykset ovat jo ottaneet johtajan roolin ja alihankkijat joutuvat vastaamaan kysyntään. Meneillään on iso muutos siihen, miten hiilijalanjälki näkyy asiakkaille.
– Tarvitaan sekä porkkanaa että keppiä. Jos yritykset eivät vapaaehtoisesti mene eteenpäin, tarvitaan lainsäädäntöä, ja tuotestandardit raamittavat pelisäännöstöä. Mutta yritykset arvostavat ennakoitavuutta ja yhteistä pelikenttää, Seppälä muistuttaa.
Esimerkiksi EcoDesign-puitedirektiivissä on asetettu tuoteryhmäkohtaisesti tuotteiden valmistusta koskevia vaatimuksia nimenomaan energiatehokkuuden alueella ja energiamerkeillä on ohjattu kuluttajia valitsemaan parempia tuotteita.
Jatkossa kiertotalouden ratkaisut, kuten pitkäikäisyys, korjauspalvelut ja kierrätettävyys, nousevat entistä merkittävämmiksi. Valmistajat ovat olennainen osa käyttäjien ympäristöjäljen pienentämistä.
