Monen muun maan tavoin auringosta saatava energia yleistyy vauhdilla myös Suomessa. Aurinkolämpöä huomattavasti nopeammin yleistyy aurinkosähkö.
Uusiutuva energia on ehtymättömästä energianlähteestä saatavaa energiaa – tämä tarkoittaa käytännössä lähinnä auringon säteilyn vaikutuksesta saatavaa energiaa. Maalämmössä useimmiten käytettävien lämpökaivojen osalta taas kyse on maapallon ytimestä kiintokallioon, eli ulkokehälle päin johtuvasta fissioenergian lämmöstä.
Aurinkoenergia on joko auringon lämpösäteilyn keräämistä tai sähkön tuottamista auringon säteilystä valosähköisen ilmiön avulla. Aurinkolämpöä tuotetaan niin sanotuilla aurinkolämpökeräimillä, joissa keruuneste lämpenee ja joista lämpö sitten siirretään vesivaraajaan.
– Tasajännitteistä aurinkosähköä taas tuotetaan aurinkopaneeleissa. Sähkö muutetaan invertterillä vaihtojännitteeksi ja kytketään edelleen talon sähköpääkeskukseen, asiantuntija Sami Seuna sanoo.
Seuna kehuu aurinkosähköjärjestelmien olevan nykypäivänä kannattavia, sillä aurinkosähköpaneelien hinnat ovat laskeneet merkittävästi 2000-luvun aikana ja korkotaso pysynyt jo kauan matalana. Myös järjestelmän käyttöikä on pitkä – ja samalla lähes huoltovapaa.
Aurinkolämpöä mahdollista varastoida talvea varten
Aurinkoenergian hyödyntäminen kannattaa myös Suomessa. Esimerkiksi Etelä-Suomen vuotuinen säteilymäärä on lähes samaa luokkaa kuin Pohjois-Saksassa.
– Lisäksi varastointitekniikat kehittyvät koko ajan, ja erityisesti lämpöä on myös mahdollista varastoida kesästä talven varalle.
Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä sekä hajasäteilystä, joka on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Suomessa hajasäteilyn osuus on merkittävä, ja esimerkiksi juuri Etelä-Suomessa noin puolet vuoden aikana saatavasta säteilystä on sitä. Hajasäteily täydentää suoraa säteilyä, ja kaikkiaan hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä voi vaihdella olosuhteiden ja sijainnin mukaan noin 30–100 % osuuden välillä.
– Toki paksu pilvipeite voi vähentää merkittävästi paneeleille saadun säteilyn kokonaistehoa. Tuolloin hajasäteilyn osuus on korkea ja suoran säteilyn osuus vähäinen, Seuna muistuttaa.
– Toisaalta esimerkiksi lumesta, vedestä tai kiiltävistä kattopinnoista heijastuva säteily voi lisätä paneeleille tulevan säteilyn kokonaistehoa huomattavasti. Myös aurinkopaneelien sijoittelu ja kallistuskulma vaikuttavat niille tulevan kokonaissäteilyn määrään sekä säteilymäärän jakaumaan kuukausitasolla.
