Päästöjen vähentäminen on meille kaikille yhteinen tavoite, jonka tärkeitä osia ovat energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin. Suomessa tämä toteutuu ennen kaikkea lisäämällä bioenergiaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja lämpöpumppuja.
Metsähakkeen käytön kasvu oli muutaman vuoden pysähdyksissä, mutta nyt edellytykset kasvuun ovat olemassa. Useat kaupungit ovat uusineet tai uusimassa kaukolämmön tuotantoaan ja siirtymässä pois fossiilisista tuontipolttoaineista kotimaiseen bioenergiaan. Esimerkiksi Turun kaupunki ja Fortum ovat yhdessä tehnet tämän, rakentamalla Naantaliin kokonaan uuden kivihiiltä korvaavan laitoksen, joka asteittain lisää bioenergian käyttöä.
Sama kehitys on meneillään Vantaalla, joka on ottanut jo tänä talvena ensimmäiset askeleet bioenergian tuottajana. Lahden kaupunki on ensi kesän jälkeen kivihiilivapaa kaupunki. Monessa muussa kaupungissa kuten Tampereella ja Oulussa on menossa investointeja, jotka lisäävät bioenergian tuotantoa markkinoiden ehdoilla. Pääkaupunkiseudun tulevissa ratkaisuissa pelleteillä ja muilla jalosteilla on suuri merkitys päästöjen vähentämiselle.
Puu ohjautuu oikeaan käyttöön
Bioenergian maltillinen ja hallittu kasvu on kaikkien etu, ja toimijat ovat jo kiinnittäneet erityistä huomiota biomassan hankinnan ympäristövaikutuksiin. Suomessa bioenergia perustuu metsäteollisuuden ja metsätalouden sivuvirtoihin, kuten puruun, kuoreen, teollisuuden puutähdehakkeeseen, hakkuutähteisiin ja harvennusten pienpuuhun.
Pienissä määrin käytetään myös kierrätyspuuta, kantoja, järeää, teollisuudelle kelpaamatonta runkopuuta ja pellettejä. Metsätaloudessa ja energiapuun korjuussa on kiinnitetty huomiota monimuotoisuuteen ja vesiensuojeluun jo pitkään, ja suosituksia päivitetään säännöllisesti. Kuolleen puun määrään ja erityisen arvokkaisiin luontokohteisiin kiinnitetään juuri nyt erityisesti huomiota.
Hakata vai säästää?
Metsien käyttämättömyyttäkin on tarjottu keinoksi torjua ilmastonmuutosta. Silloin unohdetaan, että maailmanmarkkinoiden kysyntä tyydytetään joka tapauksessa muiden maiden puupohjaisilla tuotteilla ja lopputulos ilmaston kannalta on sama – tai jopa huonompi. Suomalainen metsätalous on kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Kestävä ja talouspohjainen metsätalous kannustaa tuottamaan lisää puuta, jonka käyttö korvaa fossiilisia tuotteita.
Lämmön tarpeeseen kuluu edelleen suurin osuus kulutetusta energiasta, sähkönä käytetään neljäsosa ja loput liikenteen käyttövoimana. Suomi on liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön kärkimaita. Suunnitteilla on hankkeita, jotka lisäisivät tuotantoa omilla raaka-aineilla, kuten nestemäisillä biopolttoaineilla ja biokaasulla. Autoilun sähköistys on toteutumassa rinnakkain, mutta kehitys on pitkälti kuluttajien käsissä. Yhteiskunta on sähköistymässä, mutta urakka on valtava.
Kirjoittaja Tage Fredriksson on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö.
