Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä korostuu usein ajatus mullistavista keksinnöistä. Niitäkin tarvitaan. Mutta paljon on saavutettavissa – ja on saavutettu – olemassa olevilla keinoilla, pienillä ja suuremmilla.
Sekä meillä että maailmalla noin 80 prosenttia siitä mitä ilmastonmuutokseksi kutsumme on seurausta energian tuotannosta ja kulutuksesta. Sitä on syytä tuottaa ja kuluttaa mahdollisimman tehokkaasti. Periaatteella on nimi: Energy Efficiency First.
Tehostamistoimilla vuosina 2017-18 saavutettiin noin 5,2 terawattitunnin säästöt energiankäytössä.
Suomi on edelläkävijä. Normeihin luottavassa maassa tuloksia on saavutettu vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla. Niitä on solmittu valtion ja eri toimialojen kesken jo vuodesta 2007. Vuoden 2018 lopussa mukana oli 490 yritystä ja niiden yli 6100 toimipaikkaa sekä 82 kuntaa ja kuntayhtymää. Maan energiankäytöstä kaksikolmannesta on sopimusten piirissä.
Tulokset ovat huomattavia. Tehostamistoimilla vuosina 2017-18 saavutettiin noin 5,2 terawattitunnin säästöt energiankäytössä. Määrä vastaa noin 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista käyttöä. Vuotuiset CO2-päästöt vähenivät noin 1,2 miljoonaa tonnia. Lisäksi neuvonnalla saatiin yhden terawattitunnin vähennys.
– Energiatehokkuuteen investoidaan maailmalla enemmän kuin uusiutuvaan energiaan. Tehokkuudella on myös oheishyötyjä. Kun energiakulut pienenevät, viivan alle jää enemmän ja tuottavuus paranee. Sisäilmakin voi kohentua, toteaa Motivan johtaja Päivi Laitila.
Valtionyhtiö Motivalla on keskeinen rooli vauhdittajana, asiantuntijana ja verkostojen luojana.
Vapaaehtoiset sopimukset ovat jatkossakin kivijalka, jolla edistetään energian tehokasta käyttöä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Nykyinen sopimuskausi kestää vuoteen 2025, mutta asioita katsotaan toki jo pidemmälle.
Syksyllä mietinnön jättänyt energiatehokkuustyöryhmä tunnisti 53 mahdollista toimenpidettä.
– Ne ulottuivat ylijäämälämmön hyödyntämisestä pyöräväyliin ja rakennusten peruskorjauksista työn tekemisen muotoihin ja ruokatottumuksiin. Kokonaisuus on palapeli – innovaatioilla tai ihmisten käyttäytymisellä on merkitystä. Olennaista on eri toimijoiden, esimerkiksi suunnittelijoiden, kaavoittajien ja rakentajien osaaminen ja oikea informaatio. Yhteistyö on kaiken edellytys ja sen me osaamme, Laitila korostaa.
Valtion tukipolitiikalla on voimakas vipuvarsi. Viime vuonna tuettiin liki 38 miljoonalla lähes kolmea ja puoltasataa energiatehokkuussopimuksiin liittynyttä hanketta. Luonnollisesti ajatuksena on avittaa sellaisia, joilla saattaisi olla myös kasvupotentiaalia. Julkisia hankintoja ajatellaan yhä enemmän myös viennin referenssialustana.
Motiva koordinoi projektia, jossa julkisiin hankintoihin sisällytetään enenevästi ympäristön ja sosiaalisen vastuun elementtejä ja innovaatioita.
– Hallitusohjelmassa on määritelty, että innovatiivisia niistä olisi 10 prosenttia. Se vastaa noin 3,5 miljardia. Pienistäkin asioista voi syntyä suuri vientipotentiaali, linjaa Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver ja mainitsee innovaation, jolla normaalia pistoketta voidaan käyttää turvallisesti sähköauton latauksessa ja jakaa kulut taloyhtiön osakkaiden kesken.
Energiatehokkuuden parantaminen on siis sekä ilmastoteko että mahdollisuus luoda vientivetoista kasvua.
