Pekka Vuorinen
ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT
Rakentamisella ja rakennetulla ympäristöllä on hyvin laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, myös energiankäyttö ja ilmastovaikutukset huomioiden.
Rakennettu ympäristö vie suomalaisten kuluttamasta energiasta yli kolmanneksen ja vastaa noin kolmanneksesta Suomen kulutuksen ilmastopäästöistä. Tällä hetkellä suurin osa sektorin päästöistä syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta.
Rakennusteollisuus RT julkaisi kesäkuussa 2020 yhdessä sidosryhmiensä kanssa laaditun tiekartan kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä osana hallitusohjelman mukaisia toimialakohtaisia vähähiilisyyden tiekarttoja. Tavoitteena oli tunnistaa suurimmat päästövähennysten osa-alueet, vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset epävarmuudet.
Panostukset merkittävimmin ja nopeimmin vaikuttaviin toimiin
Rakennetussa ympäristössä peräti 76 prosenttia päästöistä syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentäminen muun muassa energiaremonttien ja lämmitysmuotojen uusimisen avulla tarjoaa merkittävimmän päästövähennyksen. Se on samalla hiilikädenojennus muille toimialoille.
Infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä. Julkisella tilaajalla on näissä päätöksissä ja valinnoissa merkittävin rooli.
Työmaatoimintojen päästöjen vähentämisessä sähköistämisellä ja biopolttoaineisiin siirtymisellä on tärkeä rooli.
Rakentamisvaiheen osalta rakennusmateriaalien, kuten sementin ja teräksen, valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys. Eri materiaalien väliset erot päästöissä ovat promilleluokkaa rakennustasolla arvioituna.
Suurimpien päästövähennysten aikaansaaminen edellyttää määrätietoisia toimia kaikilta osapuolilta, myös julkiselta sektorilta. Sen tulee hankinnoissaan painottaa vähähiilisyyttä materiaali- ja teknologianeutraalisti sekä mahdollisimman ennustettavasti. Valtion tulee uudistaa alan vähähiilisyyssääntelyä johdonmukaisesti ja siten, että vaatimukset ovat toteutettavissa. Toimiala voi edetä siis kohti vähähiilisyyttä, mutta se vaatii laajapohjaista yhteistyötä.
Kirjoittaja Pekka Vuorinen työskentelee ympäristö- ja energiajohtajana Rakennusteollisuus RT:ssä.
