Anni Mikkonen
toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys
Heidi Paalatie
operatiivinen johtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys
Tuulivoiman investointipäätöksiä on tehty lähivuosille ennätyksellisen runsaasti.
– Maallikon mielessä tuulivoimaan liittyvä sanasto on usein vaikeasti ymmärrettävää, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Esimerkiksi tuulipuistoista puhuttaessa ei aina tiedetä, mitä termi oikeastaan tarkoittaa. Täsmällisesti ajateltuna tuulipuisto on samalla alueella oleva tuuliturbiinien kokonaisuus. Tuulipuiston turbiineilla on yleensä yhteinen verkkoliityntä.
–Yksi tuulipuisto on useimmiten yhden omistajan hallinnassa, mutta poikkeuksiakin on, toteaa Mikkonen.
Tuulipuisto on kuitenkin aina yhtenä kokonaisuutena luvitettu, kaavoitettu ja rakennettu. Laajennusosia voidaan tehdä myöhemmin – ja tehdäänkin.
Kooltaan tuulipuistot ovat kasvaneet paljonkin: alunperin niissä oli tyypillisesti alle 10 turbiinia, nykyään normaali määrä on 10–20 kappaletta, mutta onpa joissakin monia kymmeniäkin. Kaiken kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä runsaat 100 tuulipuistoa, mutta määrä on kasvussa: välille 2021–2023 on tehty 39 uuden tuulipuiston investointipäätöstä, joista osa on jo rakenteilla.
– Tuulisähkö on tällä hetkellä omavaraista eikä siis tarvitse valtion tukea. Se on kotimaassa tuotettua, päästötöntä energiaa, mikä tukee maamme ja EU:n hiilineutraalisuustavoitetta, Mikkonen sanoo.
Tuulipuiston rakennuttaminen vaatii osaavaa projektinhallintaa
– Rakennuttamisvaiheessa infra ja itse voimala toimitetaan useimmiten eri tahoilta. Mitä useampaan osaan urakka paloitellaan, sitä monitahoisempi on hallintaoperaatio. Avaimet käteen -malli olisi yksinkertaisempi, mutta paloitellussa mallissa voidaan saavuttaa säästöjä. Hajautetulla systeemillä monella yrityksellä on rajapintaa päästä arvoketjuun mukaan, jatkaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.
Energian kysyntä ei ole laantumassa, siitä pitävät huolen digitalisaatio, siirtyminen vetytalouteen sekä teollisuuden prosessien ja liikenteen sähköistyminen.
Tuulivoiman edulliseen hintaan on vaikuttanut merkittävästi voimaloiden iän kasvu. Kymmenen vuotta sitten voimalan laskennallinen ikä oli noin 20 vuotta, mutta nyt se on jo yli 30 vuotta. Lisäksi teknisten uudistusten avulla voidaan vuodessa tuottaa 2–3 kertaa enemmän sähköä kuin 10 vuotta sitten.
– Tuulivoimasta voidaankin nykyään hyvällä syyllä puhua nimellä Tuulivoima 2.0, toteaa Paalatie.
