Suomi ja monet muut maat ovat Pariisin ilmastosopimuksen kautta sitoutuneet hiilidioksidin nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.
Sitoumus ei lopu tähän vaan vuoden 2050 jälkeen on tavoitteena negatiiviset hiilidioksidipäästöt.
– Ilmastosopimuksen tavoite on käytännössä aika paha rasti, koska ihmisten toiminta perustuu 85-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden tuottamaan energiaan. Kaiken avaimena on yhteiskunnan sähköistäminen, kiteyttää energiatehokkuuden professori Jero Ahola.
Energiaa tulee tuottaa päästöttömästi ja käytännössä se vaatii sähköntuotannolta modulaarisesti skaalautuvia ratkaisuja. Se tarkoittaa käytännössä tuuli- ja aurinkovoimaa.
Tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat laskeneet massatuotannon myötä. Globaalisti uudesta tuotantokapasiteetista suurin osa oli viime vuonna aurinkovoimaa.
Energiatehokkuuden kautta voidaan laskea prosessien energiantarvetta merkittävästi.
– Ihmisten ajatusmallit muuttuvat hitaasti, mutta Tuuliwatti on jo ilmoittanut rakentavansa tuulivoimaa ilman valtion tukea. Wärtsilä on puolestaan kommentoinut, että kaukolämpöä voitaisiin hoitaa tuulivoimalla ja lämpöpumpuilla. Siis ilman fossiilisia polttoaineita ja polttamista, Ahola kertoo.
Liikenne tuottaa 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä
Sähköautot ovat keskeisessä osassa liikenteen hiilidioksidipäästöjen laskemisessa.
– Perinteisissä moottoreissa noin 10-20 prosenttia energiasta siirtyy pyöriin. Sähköautoissa vastaava prosenttiluku on 80. Puhutaan siis 2x-3x suuremmasta energiatehokkuudesta, Ahola valaisee.
Kaikki koneet eivät kuitenkaan voi käydä sähköllä. Esimerkiksi lentokoneet tarvitsevat polttoainetta, mutta tulevaisuudessa tämä polttoaine voidaan tuottaa synteettisesti.
Prosessit saadaan kääntymään toiseen suuntaan, jos käytössä on tarpeeksi suuri määrä edullista sähköä.
– Nyrkkisääntönä tämän hetken tilanteesta on, että kun tuotetaan yhden kilowattitunnin edestä dieseliä, siihen tarvitaan kahden kilowattitunnin edestä sähköä, Ahola konkretisoi.
Energiatehokkuus kertautuu prosesseissa
Yhteiskunnan sähköistäminen koskee myös kemiallisia proses-seja.
– Energiatehokkuuden kautta voidaan laskea prosessien energiantarvetta merkittävästi, koska moniasteisessa prosessissa energiansäästö kertautuu, professori Ahola valaisee.
Ahola ottaa prosesseista esimerkkinä maatalouden. Noin viidennes hiilidioksidipäästöistä tulee maatalouden puolelta.
Syntetisoimalla vetyä ja typpeä saadaan ammoniakkia, joka on keskeinen raaka-aine typpilannotteissa. Vetyä saataisiin vedestä ja päästöttömästä sähköstä ilman hiilidioksidipäästöjä, mutta tällä hetkellä 95 prosenttia vedystä on maakaasusta lähtöisin.
