Fosfori- ja typpikuormitus on syynä Itämeren vakavimpaan ongelmaan: rehevöitymiseen. Jotta Itämeren tilanne saataisiin paremmaksi, ravinnepäästöjä tulisi merkittävästi leikata. John Nurmisen Säätiö taistelee Puhdas Itämeri -hankkeillaan tämän saastuneen ja herkän meren puolesta – myös taiteen avulla.
Jokakesäiset sinileväkukinnot ovat Itämeren rehevöitymisen näkyvin seuraus. Niiden kannalta avainravinne on fosfori, jota päätyy Itämereen useilla eri tavoilla: maataloustuotannon seurauksena, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesistä sekä luonnon taustakuormituksena.
‒ Suurin ongelma on se, että rehevöitymisen jatkuessa liian pitkälle Itämeren pohjaan tulee hapettomia alueita, joista alkaa vapautua sinne vuosien varrella kertynyttä fosforia. Tällöin Itämeri ryhtyy rehevöittämään itse itseään – ja tätä on jo nähtävissä, valaisee fosforinpoistohankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari.
Itämeren suojelukomissio HELCO:ssa on tehty suunnitelma Itämeren palauttamiseksi hyvään tilaan. Komissiossa on laadittu yhdeksän sopimusmaan kesken Itämeren toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on vuoteen 2021 mennessä vähentää Itämereen vuodessa päätyvää fosforia vielä noin 9 000 tonnia.
‒ Tehokkaimmaksi keinoksi on arvioitu yhdyskuntien jätevesien tehokas puhdistus, jonka ansiosta fosforia voitaisiin saada pois vuositasolla jopa 6 000 tonnia. Tuhat tonnia voitaisiin lisäksi vähentää haja-asutuksen jätevesistä. Loput 2 000 tonnia pyrittäisiin saamaan pois maatalouden ravinnepäästöistä. Maataloudessa päästövähennysten saaminen on kuitenkin hidasta, koska maaperään sitoutunut fosfori vapautuu sieltä vasta 10 ‒ 30 vuoden kuluessa, Porvari tarkentaa.
Suojelutyö vaatii sitoutumista
Itämeren suojelutyön tehostamiseksi kaikkien alueen maiden tulisi Porvarin mukaan noudattaa HELCOMin antamia suosituksia jäteveden puhdistamisesta.
‒ EU:ssa on Itämeren näkökulmasta liian väljä jätevesidirektiivi fosforinpoiston suhteen. HELCOMin sopijaosapuolet ovat pyrkineet tiukempiin vaatimuksiin, koska Itämeri ei yksinkertaisesti kestä sitä fosforin kuormitustasoa, jonka EU sallii.
‒ Pelkästään Puolan jätevesien puhdistaminen HELCOMin suositusten mukaisesti leikkaisi Itämeren fosforikuormaa melkein kolmasosalla HELCOMin jäljellä olevasta 9 000 tonnin vuotuisesta vähennystavoitteesta. Ei ole liioiteltua sanoa, että Puolan jätevesien puhdistus on Itämeren kohtalonkysymys. Viime vuosina esimerkiksi Pietarissa ja Varsovassa saavutetuista edistysaskeleista huolimatta meillä on vielä paljon työtä, painottaa hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen.
Lue myös: Itämeren suojelu tuo kestävää taloudellista hyvinvointia
Itämeri muotoilijan muusana
Toukokuussa 2013 käynnistyi John Nurmisen Säätiön ja Helsingin kaupungin yhteinen Itämeri-kampanja, jonka tavoitteena on kerätä lahjoituksia 210 000 euron edestä Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Muotoilija, professori Hannu Kähönen kutsuttiin suunnittelemaan kampanjaan Itämeri-aiheinen teos. Lahjoituksena syntyi ”Horisontti”-taideteos, joka tulee koostumaan lahjoittajien hankkimista välkehtivistä laatoista.
‒ Lähdin miettimään, miten saisin tuotua esille Itämeren haavoittuvuuden. Keksin sitten, että tekisimme 54 metriä pitkän teoksen, joka havainnollistaa mittanauhan lailla, kuinka matala allas Itämeri todellisuudessa on, Kähönen selventää prosessia.
Muotoilija itse viettää kesällä suurimman osan ajastaan purjehtien: Suomenlahden, Saaristomeren ja Ahvenanmaan saariston maisemat ovat hänelle tuttuja.
‒ Mereltä on sekä rauhallisia että rauhattomia kokemuksia. Tuulihan on aina arvaamaton: vaikka sää näyttäisi kuinka hyvältä, aina täytyy varautua siihen, että kaikki voi muuttua minuuteissa. Se tekee nöyräksi, ja kasvattavampaa ei ole olemassakaan, Kähönen summaa.
