Suomen rannikon vesialueista Saaristomeri on suurimman maalta tulevan kuormituksen kohteena. Siitä huolestuneena alueen kalastajat olivat John Nurmisen Säätiöön yhteydessä, minkä tuloksena maaliskuussa 2015 käynnistettiin Saaristomeren Lähikalahanke.
– Olemme iloisia, että Saaristomeren alueen kalastajat olivat meihin yhteydessä ja kertoivat, että särkikalojen kalastuksella voidaan samalla nostaa merkittävä määrä ravinteita ylös merestä, kertoo Lähikalahankkeen projektipäällikkö Miina Mäki.
– Hankkeen tavoitteena on särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella kierrättää ravinteita meriekosysteemistä maalle. Mäen mukaan koko Suomessa tapahtuvalla kalastuksella voidaan vuosittain kierrättää noin 600 tonnia Suomen vesiä rehevöittävää fosforia.
Perinteinen rannikkokalastus on tärkeä osa Saaristomeren kulttuuria, siksi kalastajat odottavat, että särkikalojen kalastusta tehostamalla myös kalaston rakenne saataisiin parempaan tasapainoon.
– Vesistöjen rehevöitymistä pidetään syynä särkikalakantojen kasvuun. Ne kilpailevat ravinnosta ja elintilasta muiden kalalajien kanssa, jotka ovat talouden kannalta hyödyllisempiä, Mäki toteaa.
– Suurin hyöty tulee siitä, kun kalabiomassaan sitoutuneita ravinteita poistetaan koko ekosysteemistä ja kierrätetään ravinteet hyötykäyttöön eettistä lähiruokaa tuottamalla.
Roskakala imago on vaihtumassa trendiruokalajiksi
Hankkeen toivotaan kasvattavan kuluttajien tietoisuutta siitä, kuinka ruoan tuotanto ja vesistöjen suojelu vaikuttavat toisiinsa. Mäki näkee särkikalojen arvostuksen kasvun lisäävän ammattikalastuksen kannattavuutta. Tämä puolestaan vauhdittaa kotimaisen kalan tarjontaa kuluttajille, Mäen arvion mukaan särkikalojen ravintokäyttö suomalaisessa ruokapöydässä on jo lisääntynytkin.
– Lahna ja särki kuuluivat suomalaiseen ruokapöytään tiiviisti muutama vuosikymmen sitten, ja nyt niille näkyy taas olevan tilausta. Särkikaloista on jälleen tulossa kovaa vauhtia trendiruokaa, mikä näkyy jo muun muassa pääkaupunkiseudun ravintoloiden valikoimissa. Särki onkin kotimaista lähiruokaa parhaimmillaan, jonka syömättä jättäminen olisi silkkaa typeryyttä, Mäki sanoo painokkaasti.
Lue myös: Mikko ”Peltsi” Peltola: Koen huolta kalakantojen ja vesistöjen tilasta Suomessa
– Kannustavaa tässä mielessä on, että Sitra palkitsi ympäristönhallinnan opiskelijan kehittämän särkiburgerin Ravinnekierto Challenge –ideakilpailussa, hän iloitsee.
Mäki muistuttaa, että laajemmassa kontekstissa hanke tukee paikallista elintarvikkeiden alkutuotantoa työllisyyden, tulojen ja investointien lisääntymisen kautta.
– Se, että paikallisesti tuotettu kala lisätään esimerkiksi kouluruokailuihin, on myös eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle, hän lisää.
Lähikalahanke on myös mukana yhtenä pilottina NutriTrade –hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoittaa EU Interreg Central Baltic –ohjelma (2015-2018). NutriTrade –hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien tarjoamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, ja sitä johtaa John Nurmisen Säätiö.
