Itämeren historia kertoo vaiherikasta tarinaa kansojen ja valtioiden välisestä yhteistyöstä. Presidentti Tarja Halonen kertoo, millä tavoin kulttuurinen yhteistyö Itämeren ympärillä koskee paitsi valtionjohtoa ja muita päättäjiä, myös yrityksiä, järjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia.
Itämeren aallot huuhtovat yhdeksän eri valtion rantoja. Ensimmäiset veneet alueella lipuivat jo noin 10 000 vuotta sitten. Myöhemmin niin birkalaiset, viikingit kuin hansakauppiaat ovat purjehtineet Itämerellä ja käyneet kauppaa sen satamissa.
Presidentti Tarja Halonen on useasti palkittu Itämeren hyväksi tekemästään työstä. Hän on esimerkillään osoittanut, että on tehtävä konkreettisia toimia, jotta ainutlaatuinen merialue pidetään kunnossa. Taiteen ja kulttuurin ystävälle myös Itämeren kulttuurillinen merkitys on selvää.
– Mehän puhumme ”Itämeren kansoista”, se kertoo jo paljon. Meillä on ollut paljon kaikenlaista yhteistyötä ja toimintaa. Itämeren vaikutuspiirissä erilaiset asiat ja keksinnöt ovat vuosituhansien aikana siirtyneet paikasta toiseen. Näin on tapahtunut, vaikka valtioiden väliset erimielisyydet ovat toisinaan sulkeneet rajoja.
Yhteistyöllä eteenpäin
Huoli Itämeren öljykuljetuksista tai rantojen rehevöitymisestä kääntää syyttävän katseemme usein yli valtioiden rajojen. Onko Itämeri tänään meitä yhdistävä vai erottava tekijä?
– Itämeri on enemmän yhdistävä kuin erottava tekijä. Meillä oli pitkä kylmän sodan kausi, mutta nyt on erimielisyyksistä huolimatta mahdollisuus yhteistyöhön. Toisella presidenttikaudellani järjestimme aiheesta kokouksen, johon kutsuttiin valtionpäämiehiä Itämeren alueelta, Halonen kertoo.
Baltic Sea Action Summitiin (2010) saatiin presidentti Halosen ja silloisen pääministeri Matti Vanhasen yhteistyöllä ensimmäistä kertaa mukaan valtioiden johtotason osanottajat Itämeren ympärysmaista. Yhdessä tehtiin yli 147 sitoumusta puhtaamman Itämeren hyväksi.
Kunhan korona hellittää, kannattaa jatkaa merellisiä kulttuurikäyntejä.
– Silloin oli nähtävissä, että asia kiinnosti, mutta kiinnostuksen aste vaihteli. Meren itäisellä alueella innostus oli suurempaa kuin lännempänä. Saksan mielenkiinto oli alkuun heikompaa, mutta heidätkin saatiin mukaan. Paavo Lipposen lanseeraama, pohjoinen ulottuvuus on lisännyt huomattavasti EU:n kiinnostusta alueeseen. Nyt Itämeri kuuluukin kansainvälisten säännösten pohjalta erityisen herkkien suojeltavien merialueiden luokitukseen.
– Eri tason yhteiskunnalliset toimijat ovat tärkeitä vaikuttajia niin vesistönsuojelussa kuin kulttuuriperinnön vaalimisessakin. Yritysten ja yhteisöjen välinen kaupankäynti ja yhteistyö on merkittävää. Joka maalla on oma juustonsa, oluensa tai muu tuotteensa, joka voi yhdistää kansoja ruokakulttuurin muodossa.
– Yksittäinen kansalainen voi olla mukana kiinnostuksensa kautta. Viroon ja Latviaan matkatessa kannattaa kiinnostua muustakin kuin halvoista juomista ja toivon, että matkailuasiantuntijat kannustavat tähän. Kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa vaikka siihen, että netistä löytyy helposti tietoa alueen taidetarjonnasta ja kansanperinnekohteista. Muistetaan, että Ruotsi, Tanska ja Puolakin kuuluvat Itämeren alueeseen. Kunhan korona hellittää, kannattaa jatkaa merellisiä kulttuurikäyntejä, Tarja Halonen rohkaisee.
Lue myös: Presidentti Tarja Halonen: ”Kuopus tarvitsee huolenpitoa”
