Suomessa jätehuolto ja siihen liittyvä infrastruktuuri on kuntien hoitama yleispalvelutehtävä. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä toivoo lainsäätäjiltä terveen järjen käyttöä. Jätelain mukaan jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto. Kunnilla on kuitenkin laaja-alainen vastuu asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollosta.
– Koska jätehuollossa on kyse ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja terveyden kannalta turvallisesta jätehuollon järjestämisestä, tällainen yhteiskunnallinen vastuu on luonnollinen osa julkista hallintotehtävää, Riku Eksymä toteaa.
Kunnat ja yksityissektori yhteistyössä
Kuntien vastuulla olevan jätehuollon toteuttamisesta vastaavat kuntien omistamat jätelaitokset, jotka tekevät paljon yhteistyötä yksityissektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada jätehuolto yhteiskunnan kokonaisedun kannalta toimivaksi.
– Kuntien vastuulle kuuluu vain noin puolitoista prosenttia kaikesta jätteestä ja loput kuuluvat yksityisen jätehuollon piiriin, Riku Eksymä kertoo.
Myös yksityisen jätehuollon piiriin kuuluvaa jätettä hoidetaan kuntien omistamissa jätelaitoksissa.
Jäteala kehittynyt merkittävästi
Vielä vuonna 2006 noin puolet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikoille. Kuntien jätelaitokset hyödyntävät tämän jätteen nykyisin viime kädessä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.
– Tällä hetkellä kaatopaikoille päätyy vain enää muutama prosentti jätteestä. Kuntien jätelaitokset ovat myös noin kaksinkertaistaneet kierrätetyn biojätteen määrän. Nämä edistysaskeleet ovat syntyneet kuntien jätelaitosten ja yritysten yhteistyönä. Suomi seuraa tässä muiden Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan mallia, jossa noin puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana ja loppuosasta päätyy kierrätysmateriaaleina hyödynnettäviksi, Eksymä sanoo.
Kiertotalouden tavoitteena on entistä kestävämpien ja kierrätettävämpien tuotteiden valmistus, jolloin materiaalihävikki jää mahdollisimman pieneksi. Kuntien järjestämä jätehuolto toimii kiertotalouden tukijalkana.
Eksymän mukaan valmistelut kiertotalouden edistämiseksi tulevat entisestään tarvitsemaan julkista toimijaa jätehuollon järjestäjänä.
– Olisi lisäksi hyvä muistaa, että sellainen jätemateriaali, joka ei ole järkevällä tavalla hyödynnettävissä raaka-aineena, tulisi saada jatkossakin hyödyntää energiaksi.
Lue myös: Kiertotalous kumpuaa kaikista meistä
Yritysten jätehuoltopalvelut saattavat heikentyä
Nykyinen jätelaki tuli voimaan vuonna 2012. Laissa säädetään muun muassa kuntien velvollisuudesta järjestää jätehuolto, lukuun ottamatta elinkeinoelämän jätteitä.
– Hallitus haluaa uudistaa jätelaissa säädettyä jätehuollon vastuujakoa siten, että kuntien vastuu jätehuollon järjestämisestä rajattaisiin pelkästään asumisessa syntyviin jätteisiin. Tämän muutoksen toteuttaminen ei ole yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukainen, Eksymä toteaa.
Samaan aikaan EU:n hankintadirektiivin sanamuotoja tiukempi kansallinen täytäntöönpano tulee johtamaan siihen, että kuntien omistamat jätelaitokset eivät voi palvella enää yrityksiä.
– Lakimuutokset vaikuttaisivat merkittävästi kuntien jätehuollon järjestämiseen ja sen kustannuksiin sekä yritysten jätehuoltopalvelujen saatavuuteen. Näin myös välillisesti kotitalouksien maksamiin jätemaksuihin tulee korotuspaineita, Riku Eksymä sanoo.
