Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kestää. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo heinäkuussa. Viesti on selvä: kaikki keinot tarvitaan kulutuksen vähentämiseksi. Yksi tärkeimmistä keinoista on kiertotalous sen eri muodoissa.
Kiertotalouteen siirtyminen auttaa meitä ratkaisemaan kahta aikamme suurimmista ongelmista, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastonmuutosta. Päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta on välttämätöntä, että materiaalit tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista mahdollisimman resurssiviisaasti. Kerran käyttöönotettu materiaali tulee käyttää uudelleen mahdollisimman monta kertaa.
On arvioitu, että kiertotalouden ratkaisulla voidaan maailmanlaajuisesti vähentää esimerkiksi teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä kymmeniä prosentteja. Samalla myös kustannuksia säästyy, kun materiaaleja ja energiaa kuluu vähemmän.
Energiatehokkuuden parantamisessa piilee iso potentiaali. Esimerkiksi jätevesistä ja teollisuuden prosesseista voidaan ottaa talteen hukkalämpöä ja näin välttyä lämmön tuottamiselta fossiilisilla polttoaineilla.
Hyvä esimerkki kiertotalouden käytännön ratkaisusta on myös hallituksen tavoite biokaasun tuotannon edistämisestä. Esimerkiksi elintarvikejätteestä ja lannasta voidaan tuottaa biokaasua vaikkapa autoihin. Sivutuotteena saadaan luonnonmukaisia lannoitteita, jotka korvaavat fossiilisia väkilannoitteita.
Maatalouden lietelannan käyttäminen biokaasun raaka-aineena vähentää tarvetta levittää lietelantaa pelloille ja näin se vähentää myös vesistöjen rehevöitymistä ja peltojen raivaamisen tarvetta. Biokaasuteknologian ja alan osaamisen kehittäminen tarjoaa meille myös uusia vientimahdollisuuksia.
Pidempi elinkaari ja jakamistalous
Luonnonvarojen hiiliviisaaseen hyödyntämiseen kuuluu se, että tuotteilla on mahdollisimman pitkä elinkaari. Tästä hyvä esimerkki on puurakentaminen, jossa hiili säilyy puurakenteisissa seinissä ja katoissa jopa satoja vuosia.
Puuta on mahdollista käyttää fossiilisten raaka-aineiden korvaajana monissa muissakin korkeamman jalostusasteen tuotteissa, kuten lääke- ja tekstiiliteollisuudessa. Kiertotalouden nimissä tekstiiliteollisuudessa on kuitenkin samanaikaisesti pyrittävä pois sesonkivaatteista ja sellaisesta kulttuurista, jossa vaatteet on suunniteltu ja valmistettu kestämään vain muutamia käyttökertoja.
Kasvava osa kiertotaloutta on jakamistalous. Esimerkiksi kaikkia koneita ja laitteita ei tarvitse omistaa, vaan tarvittavan laitteen voi vuokrata. Jakamistalouden avulla jaetaan samoja resursseja, kun tavarat ovat tehokkaammassa käytössä ja tällöin niitä tarvitaan vähemmän. Näin säästetään energiaa ja luonnonvaroja sekä vähennetään jätteiden määrää.
Luonto ei kuitenkaan ole vain resursseja, vaan hyvinvoiva luonto on elinehtomme. Tuotantomme ja kulutuksemme mitoittaminen luonnon kantokykyyn takaakin meille uusien mahdollisuuksien lisäksi kestävän elinympäristön.
Kirjoittaja Krista Mikkonen toimii ympäristö- ja ilmastoministeri.
