Biotalous on biomassataloutta, jossa etäisyydet lyhenevät ja paikallisuus kasvaa. Kierrätysravinteet ovat edullisimmillaan lähellä niiden syntypaikkaa. Ne korvaavat fossiilisperäisiä ja neitseellisiä tuotantopanoksia, joiden hinta nousee ja saatavuus heikkenee.
Suurin osa maataloudessa käytettävästä typpilannoitteesta valmistetaan edelleen fossiilisella energialla. Fosforin lähteenä puolestaan käytetään yhä neitseellisiä lähteitä, vaikka fosforia olisi saatavissa hyvin myös kierrätysravinteena.
– Turvallisten sivuvirtojen ja lieteainesten mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen maata-loudessa ravinteina on erittäin toivottavaa, kehityspäällikkö Maarit Kari ProAgriasta sanoo.
– Vastuu mahdollisista haitta-aineista ulottuu koko yhteiskuntaan, jotta niitä ei muodostuisi ketjun missään vaiheessa.
Paikalliset symbioosit ovat yritysten muodostamia kokonaisuuksia, joissa tuotantopanokset, sivuvirrat ja tuotteet muodostavat toisiaan hyödyttävän kokonaisuuden hyödyntämällä muun muassa jätteitä energian tuotannossa ja edelleen ravinteina. Karin mukaan myös hukkalämpöä tai ylituotantosähköä pystytään hyödyntämään tuotteiden jatkojalostuksessa tai varastoinnissa.
– Lisäksi materiaalien mahdollisimman suljettu ja jatkuva kiertäminen vähentää biomassojen varastoinnin aikaisia päästöjä ja massojen logistiikkaan kuluu merkittävästi vähemmän energiaa.
Kiertotalous yhdistää kuluttajan, maatalouden ja teollisuuden
Kari korostaa, että kiertotalous on ollut mukana maataloudessa aina. Vain termi on uusi.
– Ravintopitoiset materiaalit eli niin sanotut jätteet ovat kiertäneet kotieläinten kautta uudelleen elintarvikkeiksi, ja lanta on käytetty tarkasti. Viljeltävät kasvilajit taas ovat osa ravinnekierrätyksen kokonaisuutta ja viljelysmaa samalla osa hiilen kiertoa.
Tilakoon kasvu on lisännyt lannan logistisia kustannuksia, ja kotieläintuotannon kiristyneet määräykset vaikeuttavat ravinteiden kierrätystä rehuna.
– Olemassa olevat kierrätysravinnetuotteet soveltuvat nurmen perustamisvaiheessa tai esimerkiksi härkäpavun lannoitukseen jopa ilman täydennyslannoitusta. Lisäksi elintarviketuotannon tarpeista liikenevä pelto voi toimia samanaikaisesti sekä hiilen että typen sitojana ja laadukkaan typpilannoitteen tuottajana, Kari sanoo.
Kiertotalous yhdistää kuluttajan, maatalouden ja teollisuuden. Kari muistuttaa, ettei biotalous ole mikään hyvien asioiden automaatti.
– Biotaloudessa energiatehokkuus ja resurssien säästäväinen ja viisas käyttö ovat vieläkin tärkeämpiä kuin fossiilitaloudessa, jossa energian varastointi ja siirtäminen ovat mutkattomampaa. Toimintaa ja tuloksia tulee tarkastella vuosien tasolla, aina seuraavalle ja sitä seuraavalle sukupolvelle.
