Kiertotalous on tekstiileistä puhuttaessa edistynyt huikeasti: käytetyn mekon kirpputorikaupasta on edetty uusiin, ennakkoluulottomiin liiketoimintamalleihin.
– Vaatteita voidaan kierrättää uudelleenkäyttämällä ne sellaisenaan tai hajottamalla ne takaisin kuiduiksi, kertoo Suomen tekstiili ja muoti ry:n vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki.
– Tekniikka on tähän asti ollut mekaaninen: tekstiilit on hajotettu kuiduiksi repimällä, mutta VTT on kehittänyt myös kemiallista prosessia.
– Moni vaateliike kerää jo käytettyjä vaatteita, mutta suurten tekstiilimassojen kierrätys vaatii vielä lajittelun kehittämistä. Keräyslaatikkoon heitetyssä pussissa saattaa olla hyvin erilaisia vaatteita, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tällä hetkellä lajittelu on tehtävä käsin, mutta tulevaisuudessa työtä voidaan ehkä helpottaa materiaalit tunnistavan tekniikan avulla.
3d-mallinnus, digiprinttaus ja massakustomointi vähentävät hukkamateriaalin syntymistä.
Jotkut vaatebrändit ovat myös liittäneet tuotteisiin erilaisia palveluita, jotka pidentävät niiden ikää. Tästä esimerkkeinä Mäki mainitsee vuokraus- ja korjaustoiminnat.
Yksi kiertotalouden kulmakivistä on jätteen määrän suunnitelmallinen vähentäminen.
– Uusi tekniikka tarjoaa tähän mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi 3d-mallinnus, digiprinttaus ja massakustomointi vähentävät hukkamateriaalin syntymistä.
Yhteistyöllä uusia käyttöalueita
– Suurin osa käytöstä poistuvista tekstiileistä hyödynnetään tällä hetkellä energiana, jolloin siitä saatava lisäarvo on hyvin pieni, toteaa Mäki.
– Tekstiilien kierrätys takaisin vaatteeksi on vielä vähäistä. Materiaalina se on kuitenkin erinomainen raaka-aine myös moneen muuhun tarkoitukseen. Tarvittaisiin siis ennakkoluulotonta yhteistyötä, jotta löytyisi uusia ratkaisuja. Suomessa on meneillään useita hienoja hankkeita tekstiilien kierrätykseen liittyen, ja vaikka kansainvälinen kilpajuoksu on kovaa, olemme verrattain pitkällä tässä ajattelussa, toteaa Mäki.
